WeBible

1 - Job jatkoi lausuen mietelmiään ja sanoi:

2 - "Oi, jospa olisin, niinkuin olin ammoin kuluneina kuukausina, niinkuin niinä päivinä, joina Jumala minua varjeli,

3 - jolloin hänen lamppunsa loisti pääni päällä ja minä hänen valossansa vaelsin pimeyden halki!

4 - Jospa olisin niinkuin kukoistukseni päivinä, jolloin Jumalan ystävyys oli majani yllä,

5 - jolloin Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani ja poikani minua ympäröivät,

6 - jolloin askeleeni kylpivät kermassa ja kallio minun vierelläni vuoti öljyvirtoja!

7 - Kun menin kaupunkiin porttiaukealle, kun asetin istuimeni torille,

8 - niin nuorukaiset väistyivät nähdessään minut, vanhukset nousivat ja jäivät seisomaan,

9 - päämiehet lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä suulleen.

10 - Ruhtinasten ääni vaikeni, ja heidän kielensä tarttui suulakeen.

11 - Sillä kenen korva minusta kuuli, hän ylisti minua onnelliseksi, kenen silmä minut näki, hän minusta todisti;

12 - minä näet pelastin kurjan, joka apua huusi, ja orvon, jolla ei auttajaa ollut.

13 - Menehtyväisen siunaus tuli minun osakseni, ja lesken sydämen minä saatoin riemuitsemaan.

14 - Vanhurskaudella minä vaatetin itseni, ja se verhosi minut; oikeus oli minulla viittana ja päähineenä.

15 - Minä olin sokean silmä ja ontuvan jalka.

16 - Minä olin köyhien isä, ja tuntemattoman asiaa minä tarkoin tutkin.

17 - Minä särjin väärintekijän leukaluut ja tempasin saaliin hänen hampaistansa.

18 - Silloin ajattelin: 'Pesääni minä saan kuolla, ja minä lisään päiväni paljoiksi kuin hiekka.

19 - Onhan juureni vedelle avoinna, ja kaste yöpyy minun oksillani.

20 - Kunniani uudistuu alati, ja jouseni nuortuu minun kädessäni.'

21 - He kuuntelivat minua ja odottivat, olivat vaiti ja vartoivat neuvoani.

22 - Puhuttuani eivät he enää sanaa sanoneet, vihmana vuoti puheeni heihin.

23 - He odottivat minua niinkuin sadetta ja avasivat suunsa niinkuin kevätkuurolle.

24 - Minä hymyilin heille, kun he olivat toivottomat, ja minun kasvojeni loistaessa eivät he synkiksi jääneet.

25 - Jos suvaitsin tulla heidän luokseen, niin minä istuin ylinnä, istuin kuin kuningas sotajoukkonsa keskellä, niinkuin se, joka murheelliset lohduttaa."